Archive for the ‘UT Pedaalirakennussarjat’ Category

UralTone miniature rakennussarjat – yleiset kasausohjeet

torstai, syyskuu 27th, 2012

Voit hankkia rakennussarjat verkkokaupastamme:

UralTone miniature series – Trans-Siberian-Boost kit

UralTone sminiature series – Experimental F-Face kit

UralTone miniature series – Tremolo kit

PEDAALIEN KÄYTTÖOHJEET:

UralTone miniature EFF-käyttöojeet

UralTone miniature tremolo-käyttöohjeet

UralTone miniature Trans-siberian-boost-käyttöohjeet

 

Tämä on yleisohje kaikkiin miniature series rakennussarjoihin. Osalista, osiensijoittelu- ja kytkentäkaaviot toimitetaan rakennussarjan mukana. Noudata osiensijoittelussa ja johdotuksessa kaaviokuvia. Jakkien, paristolevyn ja jalkakytkimen osalta kaikki subminiature sarjan pedaalit ovat identtisiä. Muu johdotus ja piirilevy ovat erilaisia eri malleissa.

Huom. UralTone logoa tai nimeä ei saa painaa / maalata rakennussarjan koteloon. UralKit nimi on vapaasti käytettävissä. Tämä siksi, ettei rakennussarjoja sekotettaisi valmiisiin pedaaleihimme.

UralTone subminiature / miniature – Experimental F-Face lisäohjeet löytyyä täältä!

 

1. Tarkista ensin että kaikki osalistan mukaiset osat löytyy paketista. Huom. sarjan mukana toimitetaan maalaamaton kotelo (ellei erikseen ole tilattu muuta).

Kuva 2

2. Katkaise potikoiden akselit tarvittaessa sopivan mittaisiksi pihdeillä tai sahalla. Varo vahingoittamasta potikkaa. Sopiva pituus riippuu käytetyistä nupeista. Osassa sarjoista toimitetaan sileäakseliset potikat, joita ei yleensä lyhennetä.

Kuvat 3-7: Trans-siberian-boost levyn kasaaminen ja valmis levy.

Kuvat 8-9: Subminiature series EFF-Fuzz piirilevy kasattuna

 

 

Kuvat 10-13: UralTone subminiature series Tremolo piirilevy kasattuna.

 

 

3. Kalusta piirilevy ohjeista löytyvän osiensijoittelukuvan ja osalistan avulla. Pinnoitetut pad:t on erittäin helppo juottaa, lämmitä kuitenkin juotosta hetken. Liian nopea tahti altistaa kylmäjuotoksille. Tinaa laitetaan juotokseen vain vähän, kuitenkin tarpeeksi. Yleinen virhe on laittaa tinaa aivan liian paljon. Jos käytät kolvia ensimmäistä kertaa harjoittele ennen levylle juottamista. Tarvitset kolvin jossa on tarpeeksi terävä kärki. Isolla kärjellä ei voi juottaa tätä levyä.

Kannattaa juottaa ensin matalimmat komponentit ja jatkaa aina seuraavaksi korkeimpaan. Näin komponentit on helppo pitää paikoillaan pöytää vasten juottaessa. Potikat juotetaan viimeiseksi, jonka jälkeen mallataan led oikeaan kohtaan ja lopuksi juotetaan kiinni. Huomaa myös LED:n napaisuus! Led:n sisällä näkyy kaksi elementtiä, niisä suurempi on katodi, joka on merkattu levyyn.

Jos sarjan levyllä käytetään sivutrimmeriä, jonka varsi tulee kotelosta ulos mallataan trimmerin reikä kotelon reiän kanssa kohdalleen ennen kuin potikat ja ko. trimmeri on juotettu kiinni. Asenna potikat ja trimmeri levylle ja väännä levy kohdilleen. Tämän jälkeen juota nämä osat kiinni.

Huomaa että diodissa, transistorissa ja elektrolyyttikondensaattoreissa on napaisuus eli ne pitää asentaa oikein päin. Vastukset ja muovikonkat (kuvassa punaisia) voi asentaa miten päin tahansa. Zeneri diodin katodi on merkattu mustalla viivalla. Konkkien miinus napa on samoin merkattu viivalla / miinuksella.

 

Kuva 14: Identifioi vastukset oheisen kuvan mukaan.

 

6. Kiinnitä jakit ja mahdollinen liukukytkin koteloon. Jakkien ja kotelon väliin tulee lukkoprikka. Sileä prikka tulee ulkopuolelle mutterin ja kotelon väliin. Käännä jakkien korvakkeet hiukan sisäänpäin. Liukukytkin kiinnitetään 3mm ruuveilla. Muttereita ei tarvita. Älä kuitenkaan kiristä ruuveja liian tiukkaan ettei kierre hajoa. Jos näin käy käytä muttereita.

 

7. HUOM. noudata aina “johdotus” listaa. Kuvassa levylle menevät johdot eivät välttämättä ole samassa järjestyksessä.

Katso piirilevyltä johtopaikkojen tekstit (esim. IN) ja katso luettelosta mikä väri menee mihinkin kohtaan. Mukana saattaa tulla eri väriset kaapelit kuin kuvissa: ei ole merkitystä mitä väriä käyttää missäkin kytkennässä kunhan kaapelit yhdistää oikeat pisteet.

 

Alla eri kittien yksilölliset kokoamiskuvat

 

UralTone trans-siberian-boost

Kuva 15. UralTone miniature Trans-siberian-Boost sisäkuva.

Kuva 16. UralTone miniature Trans-siberian-Boost osiensijoittelukuva.

 

Kuva 17. UralTone miniature Tremolo sisäkuva.

 

Kuva 18. UralTone miniature Tremolo osiensijoittelukuva.

Kuva 19. UralTone miniature Experimental F-Face sisäkuva.

Kuva 19. UralTone miniature Experimental F-Face layoutkuva.

 

Ja pedaali on valmis. Kytke laite kitaran ja vahvistimen väliin ja nautiskele soitosta! Jos pedaali ei toimi oikein tarkista että kaikki komponentit on oikeilla paikoillaan levyssä ja että kaikki johdotukset on oikein kytketty.

Nautinnollisia soittohetkiä!

Mikko Kankaanpää ja UralTone väki

Tekninen tuki: help@uraltone.com / www.uraltone.com/forum

Transistorien valinta ja säätö Experimental F-Face rakennussarjaan

perjantai, elokuu 24th, 2012

Transistorin valinta

Experimental F-Face rakennussarjassa voit käyttää mitä tahansa piensignaali NPN transistoreja. Kaikilla malleilla on toki oma soundinsa kytkennässä mutta suurimmat erot tulee transistorin materiaalista (germanium tai silikoni) ja vahvistuskertoimesta (hFE).

Ensimmäiset Fuzz:t tehtiin aikakaudella, jolloin ei ollut kuin germanium transistoreita ja näitä pidetäänkin kaikkein klassisimpina ja monesti parhaina fuzz pedaaleina. Siispä jos haetaan klassista 60-l. fuzz soundia niin valinta on germanium transistorit. Toisaalta soundin myötä tulee myös kääntöpuoli: germanium transistorien toleranssit ovat todella suuret ja lämpötilan vaihtelun vaikutus transistorin toimintaan on erittäin suuri (kylmästä autosta lavalla kannettu germanium pedaali kuulostaa aivan toisenlaiselta, yleensä huonommalta, kuin huoneenlämpöinen). Germanium transistorit on pakko mitata ja valita suuresta joukosta: 35% menee roskiin korkean vuotovirran vuoksi ja kelvollisista vain pieni osa käy vahvistuskertoimen osalta FF kytkentään.

Silikoni transistoreiden etuna on laadun tasaisuus, halpa hinta ja lämpötilariippumattomuus. Soundillisesti silikoni transistoreilla voi tehdä yhtä hyviä (tietysti hieman erilaisia) fuzz pedaaleita kunhan valitsee käytettävät transistorit oikein. Tärkeintä on etsiä tyyppejä joissa on matala vahvistuskerroin. Germanium transistoreiden hFE on yleensä luokkaa 40-120, kun silikoni transistoreilla 100-900. Vanhemmat silikonitransistorityypit sopii paremmin juuri matalamman gainin takia. Silikoni transistori Fuzz puhdistuu usein paremmin kitaran volumea pienennettäessä verrattuna vastaavaan germanium pedaaliin.

Testien ja saatavuuden perusteella valitsimme silikoni versioon BC107A ja germanium versioon AC127. Molempia saa toistaiseksi kohtuullisen helposti ja hintakin on vielä hyväksyttävä. BC108A käy myös hyvin, kuten muutkin matalagainiset transistorit. Tarkista tarvittaessa kantakytkentä googlella (hakuun: transistorin tyyppi + pinout tai data sheets). Kokeile ennakkoluulottomasti erilaisia transistorityyppejä ja yhdistelmiä. Anna korvan päättää mikä on paras!

Alla kuvat joiden avulla transistorit saa asennettua oikein päin.

BC107 pinout:

 

 

 

AC127 PINOUT (alhaalta kuvattuna):

 

Transistorien juottaminen

Kitin mukana toimitetaan holkkikantarimat, jotka saa asennettua piirilevylle transistorien kannoiksi. Jos haluat kokeilla eri trankkuja pedaalissa, kantoja kannattaa ehdottomasti käyttää. Jos olet päättänyt ennakkoon mitä trankkuja käytät, voit hyvin juottaa transistorit suoraan levyyn kiinni. Näin liitos on pitävämpi ja pitkäikäisempi. Germanium transistorien juottamisessa pitää olla erittäin huolellinen: Germanium komponentit eivät kestä korkeita lämpötiloja kovin hyvin, joten juottaminen pitää tapahtua nopeasti. Juotettavaan jalkaan (levyn komponenttipuolelle) voidaan kiinnittää metalliklipsi (esim. hauenleuka tms) johtamaan lämpöä pois. Oikealla juotostekniikalla transistorit eivät hajoa, vaikkei ylinmääräistä lämmönjohdinta käytettäisikään. Lyhennä aina transistorin jalat niin lyhyiksi kuin mahdollista ja varmista ettei germanium transistorin kotelo aiheuta oikosulkuja muissa komponenteissa.

Transistorien biasointi ja trimmerien säätö-ohje


Kokoa laite ja tarkista että kaikki on oikein. Käännä trimmeri P6 täysin oikealla (siis ikäänkuin täysille), P5 keskiasentoon ja P4 täysin vasemmalle. Sivutrimmeri P3 käännetään täysin oikealle eli täysille. Volume potentiometri P2 puoliväliin ja Fuzz potentiometri lähes täysille.

Kytke virrat päälle (laittamalla plugi sisäänmenojakkiin) ja mittaa yleismittarilla jännite testipisteestä (eli transistori 2:n collectorilta). Punainen mittajohdin laitetaan testipisteeseen ja musta esim. kotelon ruuvinreikään tai muuhun maapisteeseen. Säädä trimmeriä P5 niin että saat testipisteen ja maan väliin 4,5V jännitteen. Tämä biasoi 2 transistorin käyttökelpoiselle alueelle. Kytke tämän jälkeen efekti vahvistimen ja kitaran väliin ja kuuntele. Säädä volume ja fuzz potikoita ja testaile toimintaa.Trimmerien asetukset vastaavat nyt alkuperäisen ff:n komponenttiarvoja. Jos soundi ei ole lainkaan terve tarkista vielä uudestaan testipisteen jännite. Ja tarvittaessa käy koko kytkentä uudestaan läpi.

Kun soundi on perinteisen fuzz facen kuuloinen, voit jatkaa trimmerien toiminnan testaamista. P3 rajoittaa sisäänmenevää signaalia samoin kuin kitaran volume potikka. P3 kääntämällä pienemmälle maksimi särön määrä vähenee mutta soundi muuttaa enemmän overdrive suuntaan. Tämä sääntö toimii oikeastaan usein paremmin särön määrän säätämiseen kuin Fuzz potikka. Kokeile eri asentoja suhteessa Fuzz potikan asentoihin. Trimmeri P6 säätää virtalähteen ja ulostulon välistä resistanssia. Kääntämällä P6 vasemmalle nousee laitteen ulostulo voimakkuus ja särön luonne muuttuu. Tätä säätöä kutsutaan joskus FF:ssä Contour säädöksi. P4 säätää 1 transistorin kollektorivastuksen arvoa. Silikoni transistoreilla vaikutus on vähäisempi kuin germanium trankuilla. Varmista vielä ennen kannen kiinnilaittamista että testipisteen jännite on 4,5V:a. Kun laite on soundillisesti tuttu ja muut säädöt on hallussa voit kokeilla eri jännitteitä. Paras asetus on se jossa saat parhaat soundit.

UralTone subminiature rakennussarjat – yleiset kasausohjeet

keskiviikko, elokuu 15th, 2012

 

Voit hankkia rakennussarjat verkkokaupastamme:

UralTone subminiature series – Trans-Siberian-Boost kit

UralTone subminiature series – Experimental F-Face kit

UralTone subminiature series – Tremolo kit

KÄYTTÖOHJEET:

UralTone subminiature trans-siberian-boost – käyttöohjeet

UralTone subminiature_tremolo – käyttöohjeet

UralTone subminiature_Experimental F-Face – käyttöohjeet

 

Tämä on yleisohje kaikkiin subminiature series rakennussarjoihin. Osalista, osiensijoittelu- ja kytkentäkaaviot toimitetaan rakennussarjan mukana. Noudata osiensijoittelussa ja johdotuksessa kaaviokuvia. Jakkien, paristolevyn ja jalkakytkimen osalta kaikki subminiature sarjan pedaalit ovat identtisiä. Muu johdotus ja piirilevy ovat erilaisia eri malleissa.

Huom. UralTone logoa tai nimeä ei saa painaa / maalata rakennussarjan koteloon. UralKit nimi on vapaasti käytettävissä. Tämä siksi, ettei rakennussarjoja sekotettaisi valmiisiin pedaaleihimme.

UralTone subminiature – Experimental F-Face lisäohjeet löytyyä täältä!

Kuva 1: Trans-siberian-boost osat.

 

1. Tarkista ensin että kaikki osalistan mukaiset osat löytyy paketista. Huom. sarjan mukana toimitetaan maalaamaton kotelo (ellei erikseen ole tilattu muuta).

Kuva 2

2. Katkaise potikoiden akselit tarvittaessa sopivan mittaisiksi pihdeillä tai sahalla. Varo vahingoittamasta potikkaa. Sopiva pituus riippuu käytetyistä nupeista. Osassa sarjoista toimitetaan sileäakseliset potikat, joita ei yleensä lyhennetä.

Kuvat 3-7: Trans-siberian-boost levyn kasaaminen ja valmis levy.

Kuvat 8-9: Subminiature series EFF-Fuzz piirilevy kasattuna

Kuvat 10-13: UralTone subminiature series Tremolo piirilevy kasattuna.

 

3. Kalusta piirilevy ohjeista löytyvän osiensijoittelukuvan ja osalistan avulla. Pinnoitetut pad:t on erittäin helppo juottaa, lämmitä kuitenkin juotosta hetken. Liian nopea tahti altistaa kylmäjuotoksille. Tinaa laitetaan juotokseen vain vähän, kuitenkin tarpeeksi. Yleinen virhe on laittaa tinaa aivan liian paljon. Jos käytät kolvia ensimmäistä kertaa harjoittele ennen levylle juottamista. Tarvitset kolvin jossa on tarpeeksi terävä kärki. Isolla kärjellä ei voi juottaa tätä levyä.

Kannattaa juottaa ensin matalimmat komponentit ja jatkaa aina seuraavaksi korkeimpaan. Näin komponentit on helppo pitää paikoillaan pöytää vasten juottaessa. Potikat juotetaan viimeiseksi, jonka jälkeen mallataan led oikeaan kohtaan ja lopuksi juotetaan kiinni. Huomaa myös LED:n napaisuus! Led:n sisällä näkyy kaksi elementtiä, niisä suurempi on katodi, joka on merkattu levyyn.

Jos sarjan levyllä käytetään sivutrimmeriä, jonka varsi tulee kotelosta ulos mallataan trimmerin reikä kotelon reiän kanssa kohdalleen ennen kuin potikat ja ko. trimmeri on juotettu kiinni. Asenna potikat ja trimmeri levylle ja väännä levy kohdilleen. Tämän jälkeen juota nämä osat kiinni.

Huomaa että diodissa, transistorissa ja elektrolyyttikondensaattoreissa on napaisuus eli ne pitää asentaa oikein päin. Vastukset ja muovikonkat (kuvassa punaisia) voi asentaa miten päin tahansa. Zeneri diodin katodi on merkattu mustalla viivalla. Konkkien miinus napa on samoin merkattu viivalla / miinuksella.

 

Kuva 14: Identifioi vastukset oheisen kuvan mukaan.

Kuvat 15-17: paristolevyn kasaaminen.

3. Juota seuraavaksi pariston pidikkeiden piirilevy ja kiinnitä se jalkakytkimeen. Katkaise kuparipuolelle tulevat pinnit juotosten päältä niin mataliksi kuin mahdollista. Tällä estetään pariston oikosulku koteloon.

Kuva 18

4. Kiinnitä jalkakytkin + paristopidin yhdistelmä koteloon. Laita tätä ennen levyn alle kotelon pintaan teippiä (esim. sähköteippi / eristeteippi) varmuuden varalta. Mutteri korottaa levyn eikä oikosulku pitäisi olla mahdollinen mutta lisävarmuus ei ole pahasta. Vedä dc jakille menevät johdot jakin mutterin läpi ja reiästä kotelon ulkopuolelle. Piirilevyltä tulevat piuhat on hyvä olla mahdollisimman lyhyitä, kuitenkin niin pitkiä että ne on helppo juottaa. Toinen musta ja punainen kaapeli katkaistaa myöhemmin oikeaan mittaan.

 

Kuva 19

5. Juota kaapelit kiinni ja kiinnitä DC jakki.

Kuva 20

6. Kiinnitä jakit ja liukukytkin koteloon. Jakkien ja kotelon väliin tulee lukkoprikka. Sileä prikka tulee ulkopuolelle mutterin ja kotelon väliin. Käännä jakkien korvakkeet hiukan sisäänpäin. Liukukytkin kiinnitetään 2.5mm ruuveilla. Muttereita ei tarvita. Älä kuitenkaan kiristä ruuveja liian tiukkaan ettei kierre hajoa. Jos näin käy käytä muttereita.

Kuva 21

kuva 22:

HUOM. noudata aina “johdotus” listaa. Kuvassa levylle menevät johdot eivät välttämättä ole samassa järjestyksessä.

Katso piirilevyltä johtopaikkojen tekstit (esim. IN) ja katso luettelosta mikä väri menee mihinkin kohtaan. Mukana saattaa tulla eri väriset kaapelit kuin kuvissa: ei ole merkitystä mitä väriä käyttää missäkin kytkennässä kunhan kaapelit yhdistää oikeat pisteet.

6. Pyöritä jakit sellaiseen asentoon että mikään osa jakeista ei voi osua toisiinta tai piirilevyyn. Kuvan mukainen asento on oikea. Juota kaapelit kytkimien ja jakkien päästä ja kiinnitä piirilevy ja potikat koteloon.

Kuva 23

7. Juota sen kaapelit kiinni piirilevyyn. Katso piirilevystä mikä kaapeli menee mihinkin. Kaapelit pitää jättää sen verran pitkiksi että piirilevyn saa juuri ja juuri otettu pois ilman että kaapeleita pitää irrottaa.

Kuva 24

8. Laita paristo eristesukan sisään ja paina kantaan. 23A paristojen eriste on huono ja voi rikkoutua. Sukka estää oikosulun ja helpottaa pariston irroittamista. Jos klipsit on jäänyt vinoon tai muuten menee lähelle seinämää voit laittaa teipin palan kotelon pystyseinämän ja paristoklipsien väliin. Väliä pitäisi olla sen verran ettei oikosulkua pääse tapahtumaan mutta tässäkin tapauksessa varmuus ei haittaa.

.

 

Kuvat 25-26

Ja pedaali on valmis. Kytke laite kitaran ja vahvistimen väliin ja nautiskele soitosta! Jos pedaali ei toimi oikein tarkista että kaikki komponentit on oikeilla paikoillaan levyssä ja että kaikki johdotukset on oikein kytketty.

Nautinnollisia soittohetkiä!

Mikko Kankaanpää ja UralTone väki

Tekninen tuki: help@uraltone.com / www.uraltone.com/forum

UralTone pedaalit ja pedaalirakennussarjat

keskiviikko, heinäkuu 11th, 2012

 

Meiltä on vuosikausia kyselty omia boutique tyylisiä pedaaleita ja etenkin rakennussarjoja. Toisaalta kiire ja toisaalta haluttomuus tehdä klooneja muiden designeista, lukuisten muiden rakennussarjavalmistajien tapaan, on lykännyt hommaa tähän kevääseen asti.

Kummallisen innostuksen vallassa otin eräänä keväisenä päivänä koekytkentälevyn protopöydälle ja aloin työstää ensimmäistä Fuzz kytkentää.

Suunnittelu

Suunnitteluprosessi menee jokseenkin näin. Ideoita mahdollisiin kytkentöihin on pää täynnä. Ensimmäisessä vaiheessa piirrän paperille hahmotelmaa mahdollisesta kytkennästä. Googlella löytyy tukea ideoihin ja komponenttien datalehdet käydää nhuolella läpi. Kun hahmotelma tuntuu mahdollisuudelta rakennan kytkennän protolevylle. Ensin mittailen signaaligeneraattorin, audioanalysaattorin ja skoopin avulla karkeasti että homma toimii. Kun signaali menee kytkennän läpi jokseenkin tyydyttävästi otan kitaran käteen ja alan testailemaan korvalla. Kun korvaan särähtää jokin osa-alue äänessä etsin mittareiden avulla mikä mättää. Esim. jos alapää menee tukkoon voidaan käydä signaalitie läpi ja katsoa missä kunkin asteen alarajataajuus menee. Koko kymmenien tuntien prosessin ajan kytkentää siis kuunnellaan, mittaillaan, muutetaan, kuunnellaan, mittaillaan ja taas muuten jne. Joskus lähdetään poikkeamaan aivan uusille raiteille, mutta useimmiten palataan takaisin alkuperäiseen ideaan. Kun soundi on oman maun mukainen optimoin säätimien ja kytkimien toiminnan.

Tässä vaiheessa rakennetaan laite koteloon ja testataan mahdollisimman monenlaisessa ympäristössä. Moni laite voi soundata protopöydällä upealta, mutta bändin kanssa soittaessa laitteen ongelmat tulevat esiin.

Kun kytkentä on soundillisesti valmis suunnitellaan piirilevy ja lopullinen kotelointi. Protolevyt tilataan tehtaalta (tai tehdään itse) ja kotelo jyrsitään CNC koneellamme. Kun viimeinen proto on hyväksytty voidaan tilata varsinaiset piirilevyt ja jyrsiä koteloita tarvittava määrä.

Suunnitteluprosessi on siis pitkä, kärsivällisyyttä vaativa, mutta toisaalta erittäin mielenkiintoinen ja antoisa!

Subminiature series

Kun mietittiin kotelointia ensimmäisiin pedaaleihin yritettiin etsiä jotain omaa, siitäkin huolimatta että pedaalit rakennettaisiin valualumiinikoteloihin. Hammondin valikoimista löytyi normaalia pedaalikokoa pienempi kotelo, joka on mitoiltaan erittäin hyvän näköinen, ja johon pedaalin pakolliset osat (kytkimet, jakit, potikat, virtaliitin) mahtuvat siihen juuri ja juuri. Koko on siis aikalailla minimi johon pedaali voidaan rakentaa. Tähän koteloon ei missään nimessä saa kaikkia kytkentöjä mahdutettua mutta boosteri, monenlaiset fuzz:t ja säröt sekä tremolo on nyt ainakin tulossa. Toisin kuin monissa muissa hyvin pienissä efekteissä UralTone subminiature pedaalit toimii myös paristolla. Valitsimme kätevän 12V pariston jota käytetään yleisesti esim. pienissä kaukosäätimissä. Hintakin on edullinen: 10kpl erissä 0.45€ / kpl (10/2012).

Muut pedaalirakennussarjat

Normaalikoteloihin rakennettavista pedaaleista julkaistaan ensimmäisena Du-O-Fuzz. Pedaalissa on kaksi rinnakkaista fuzz säröa, joita voi miksata portaattomasti keskenään. Toisen kanavan saa kytkimellä octave fuzz:ksi. Soundivariaatioita löytyy siis todella paljon.

Tulossa?

Ideoita on mm. erilaisiin säröihin / fuzzeihin, octave down efektiin, ring modulaattoriin, 1-8 bittiseen lo-fi pedaaliin, putkietuseen jne. Ideat ei lopu kesken, aika sen sijaan on kortilla. Ehdotuksia ja ideoita uusista sarjoista otamme kiitollisna vastaan!