DIY infoa

 

(Päivitetty 4.5.2007)

Meiltä tiedustellaan jatkuvasti minkä merkkisiä tai tyyppisiä osia kannattaa käyttää tietynlaisissa projekteissa. Oli kyse sitten kaiuttimen vaihtamisesta kitaracomboon, hi-fi -laitteen rakentamisesta, kitaravahvistimen korjaamisesta tai pienen kitaraefektin kokoamisesta löytyy osavalinnoissa aina runsaasti valinnanvaraa. Internetistä ja alan kirjallisuudesta löytyy hyvin ristiriitaista ja värikästä tietoa eri komponenttien ominaisuuksista. Iso osa näistä tiedoista perustuu mielikuviin ja toinen osa on kirjoitettu dollarin kuvat silmissä. Mediakriittisyyttä siis tarvitaan! Ongelma vaan on se, että "oikean" ja "väärän" tiedon erottaminen vaatii laajat pohjatiedot, joita ei välttämättä aloittelevalta harrastelijalta löydy. Kannattaa aina luottaa omiin korviin ja muista ettei yhtä totuutta ole tässäkään asiassa. Yritän tässä kuitenkin hieman selvittää omia näkemyksiäni, valintoja ja mielipiteitä aiheesta. Tietoni ja kokemukseni pohjautuu vuosien saatossa kertyneeseen empiiriseen tutkimukseen, keskusteluihin lukuisten alan ammattilaisten ja harrastelijoiden kanssa sekä asiakkailtamme saatuihin palautteisiin.

Yleistä

On monta syytä valita tietyn merkkinen tai mallinen komponentti. Eroja on kestävyydessä, sähköisissä että mekaanisissa spekseissä ja tietysti usein myös äänenlaadussa.  Kaikilla tuotteilla on tietty käyttöikä, tietyt valmistustoleranssit ja tietyt vaatimukset käyttöympäristöstä. Siis hyvät komponentit kestää paremmin kuin huonot. Erot ovat huimia eli tähän kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluaa tehdä laitteesta luotettavan ja pitkäikäisen. Soundierot ovat monien tuoteryhmien kohdalla pienet ja ainaisen kiistelyn kohteena. Tässä kohdin voidaan vain toistaa vanhaa ohjetta: luota korviisi. Jos joku kuulostaa tai "tuntuu" paremmalta valitse se. Pieniä eroja voivat jotkut havaita melkein kaikkien komponenttien kohdalla, mutta merkittävämpiä eroja löytyy mm. kaiutinelementtien, muuntajien ja putkien kohdalla.

Alla on käsitelty yleisimpiä soitinlaitteissa käytettyjä komponenttiryhmiä. Putkista löytyy tietoa erillisestä Putki-infoa -osioista. Artikkeli on jaettu kolmeen osaan: Kitaravahvistimet, High end -laitteet ja kitaraefektipedaalit. Monet asiat pätevät näihin kaikkiin ryhmiin, joten kannattaa silmäillä myös kitaravahvistimet osio vaikka olisitkin tekemässä kitaraefektipedaalia. Artikkelissa mainitut komponenttimallit ja tyypit on linkitetty UralTone web-kauppaan, jotta oikea tuote löytyisi helposti myös sitä kautta. Joidenkin komponenttien kohdalla web-kaupasta löytyy syventävää infoa.

Kitaravahvistimet

Soitinlaitteissa ja Hi-Fi laitteissa haetaan usein täysin päinvastaisia ominaisuuksia. Tämä on ensimmäinen sääntö mikä on hyvä pitää mielessä valittaessa komponentteja kitaravahvistinprojektiin. Äänen pitää värittyä! Millä tavalla, on se oleellisin kysymys.

Vastukset ja kondensaattorit

Suuria äänellisiä eroja ei eri vastuksilla ole. Pieniä vivahteita voi olla tietyissä paikoissa.Metallikalvovastuksilla on paras tarkkuus, pienin kohina, niiden arvot eivät muutu iän, kosteuden tai lämpötilan myötä. Vanhat vahvistimet käyttävät hiilimassavastuksia (carbon composition) ja monet sanovatkin niiden kuulostavan paremmalta. Käsittääkseni etuasteessa ei paljoa eroa pitäisi olla (paitsi anodeilla yms) , mutta pääteasteessa ja vaiheenkääntäjässä eroa saattaa olla. Hiilikalvojenominaisuudet on metallikalvon ja hiilimassa vastusten välillä.

Jos haluat tehdä "aidon" vintage soundisen vahvistimen eikä pienet kohinat haittaa suosittelen käyttämään hiilimassavastuksia. Ne ovat myös ulkonäöllisesti autenttisia, mikä ei ole mielestäni lainkaan huono peruste. Oma valintani on useimmiten hiilikalvovastukset. 1W:t ovat jo mukavan kokoisia ja niiden jännitekesto on hyvä. 2W:a voi käyttää anodeilla tai paikoissa jossa suuri koko on plussaa. 0.5W:a voi käyttää tilanteissa joissa pieni koko on eduksi ja joissa ei kummempia virtoja kulje.

Metallikalvovastukset on hyvä valinta kun halutaan mahdollisimman pieni kohinainen laite (high gain vahvistimissa kohina voi olla ongelma). Koonsa puolesta 0,6W:n metallikalvot ovat usein hieman pieniä point-to-point tai turret-levy -rakenteisiin laitteisiin.

Jännitelähteessä, pääteputkien katodeilla ja suojahiloilla tarvitaan tehovastuksia. Kannattaa ylimitoittaa reilusti nämä vastukset jotteivat ne kuumenisi liikaa, ja mitä suurempi tehonkesto sitä suurempi on myös jännitekesto. Jos esimerkiksi katodivastus kuumetessaan oikosulkee katodielkon, ovat pääteputket entisiä muutamassa sekunnissa. Yleisesti myytävät lankavastukset käyvät näihin sovelluksiin, mutta ovat usein toleranssiltaan huonoja. Kannattaa siis mitata tällaiset vastukset ennen juottamista ja varmistaa että arvot ovat riittävän lähellä haluttua. Virtalähteessä on hyvä käyttäämetallioksidivastuksia koska ne ovat palamattomia. 2W:n hiilikalvovastukset käyvät tehon- ja jännitekeston puolesta moneen sovellukseen, mutta ne voivat syttyä tuleen vikatilanteessa. Eli virtalähteeseen lankavastuksia tai metallioksidivastuksia.

Kondensaattorien valinta on vaikeampaa, sillä erilaiset kondensaattorit signaalitiellä kuulostavat erilaiselta. Vahvistimiin tarvitaan elektrolyyttikondensaattoreita  (elkoja) mm. virtalähteeseen ja putkien katodeille.

Olen huomannut suuria laatueroja eri merkkisten elektrolyyttien kesken, joten kehotan välttämään halvimpia kiinakondensaattoreita. Hyviä ja erittäin kohtuuhintaisia kondensaattoreita ovat saksalaiset F+T elektrolyyttikondensaattorit. Esimerkkinä UralTone web-kaupassa perus merkitön 22uF / 450V aksiaalinen kiina-elko maksaa 1,5€ ja huippulaadukas saksalainen F+T 22uF / 450V2,3€. Laatuero on varmasti kymmenkertainen ja hintaero vain hyvin pieni. Amerikkalaiset Spraque Atom elkot ovat saavuttaneet jo klassikon aseman. Eikä suotta, vaikka hinta onkin kieltämättä korkeahko on niiden laatu osoittautunut erittäin hyväksi. Jos budjetti ei ole tiukka ja tila kotelossa ei lopu helposti kesken (nämä ovat kooltaan huomattavasti suurempia kuin "modernimmat" elkot) kannatta harkita näiden käyttöä. Fender yms restaurointeihin ainoa oikea valinta! Virtalähteessä todellinen "no compromise" vaihtoehto on Solen Fast muovikonkat. Kokoa ja hintaa on enemmän kuin halvoilla elkoilla, mutta konkat ovatkin sitten iältään lähes ikuisia ja erittäin luotettavia. Soundissakin voi olla pieniä eroja, näitä on kuvailtu avoimemmaksi, lämpimämmäksi ja transientti toistoa paljon nopeammaksi...

Signaalitielle suosittelen polypropyleenikondensaattoreita. tai polyesteri kondensaattoreita, johtuen minkälaista soundia haetaan. Modernimpaan sointimaailmaan polypropyleenikondensaattorit, kutenOrange DropsIcel polyprop. tai Solen Fast -kondensaattorit, voisivat olla paras vaihtoehto, mutta tweed ts perinteisimpiin vahvistimiin taas polyesteri, Kuten Mallory 150´s. Polypropyleeneissä on paras lämpötilakestävyys. Niiden arvot eivät muutu lämmön kasvaessa niin kuin polyesterikondensaattoreiden. Mallory 150´s ovat useimmiten oma valintani.

Tone säätimille tarvitaan 100-500pf kondensaattoreita. Monet vahvistimet käyttävät keraamisia kondensaattoreita näissä sovellutuksissa. Keraamisten sijaan laittaisin silver mica kondensaattoreita näiden paremman laadun vuoksi. Mutta taas jos halutaan aitoa vintage soundia voi keraaminen olla paras valinta. Monien mielestä näissä "tone" konkissa kuulee selkeiten eri kondensaattorityyppien erot.

Laadusta tinkimättömille rakentajille suosittelen Paper-in-oil kondensaattoreiden kokeilemista. En ole kuullut tai lukenut kenenkään poikkipuolista sanaa näistä. Huonona puolena on hinta ja saatavuus. Jensenit maksavat jopa yli 10euroa / kpl.

Kannattaa todellakin satsata hyviin vastuksiin ja kondensaattoreihin koska hintaero hyvien ja huonojen välillä on merkityksetön vahvistimen kokonaishintaan sisällytettynä.

Potentiometrit

Kannattaa pysyä kaukana elektroniikka liikkeiden halpispotikoista, jos mahdollista. Näiden fyysinen kestävyys on liian huono kitaravahvistimiin. Hyvälaatuisia ovat esim. Alpha ja CTSpotentiometrit. Alphalta löytyy todella laaja valikoima erilaisia potentiometrejä. Sekä Alphoja että CTS:ä käytetään lukuisissa boutique vahvistimissa kautta maailman. Toki vieläkin laadukkaampia potikoita löytyy, mutta saatavuus, etenkin isommilla arvoilla, on useimmiten todella huono.

Kaiuttimet

Kaiuttimet vaikuttavat soundiin todella paljon ja se mikä kuulostaa parhaalta on lähes täysin mielipide asia. Celestion tekee laadukkaita elementtejä. Yksi parhaista on AlNiCo Blue (ja uudempiAlNiCo Gold). Kallis mutta myös taatusti hintansa arvoinen. Myös G12H ja G12M ovat niin ikään perinteisiä ja hyviä valintoja laadukkaisiin vahvistimiin. Vintage 30 on taas yksi myydyimmistä kaiuttimistamme. Suosittelenkin kokeilemaan myös Eminence-kaiuttimia. Heidän sivuillaan on asiallisesti ja kohtuullisen totuuden mukaisesti esitelty eri mallit tarkkojen speksien kera. Italialaisissa re-issue Jensen-kaiuttimissa on ollut laatuongelmia, jonka vuoksi suosittelen käyttämään muiden valmistajien tuotteita, aina kun mahdollista. Joskus Jensen voi olla soundillisesti ainut vaihtoehto. Esim. autenttiseen Tweed vahvistimeen 35-50W:a Jensen AlNiCo kaiuttimet ovat hyviä valintoja (25W:a Jensen AlNiCoita kannatta välttää!) Kitarakaiuttimen valinta on erittäin vaikeaa. Vaihtoehtoja on nykyään erittäin paljon ja kaikenlaista infoa löytyy pilvin pimein.

Omia suosikkejani on nykyelementeistä mm. Celestion G12M ja AlNiCo Blue ja Gold. Eminenceltä mm. Texas Heat, Red, White and Blues, Legend 102 jne. Jenseniltä C12Q jne. Loistavia elementtejä on lukuisia, pitää vain löytää se itselle sopivin!

Käytettyjä elementtejä ostaessa kannattaa olla tarkkana ettei elementti ole vaurioitunut.

Päätemuuntajat

Päätemuuntajissa hintahaitari on todella laaja. Kitarapuolella muutamasta kympistä satoihin euroihin. Hifi puolella voidaan päästä yli tuhanteen euroon per rauta. Joissain tilanteissa voi olla järkevää käyttää 300-400e muuntajaa mutta yleensä täysin vastaavaan tulokseen päästään huomattavasti halvemmalla.

Kanadalaiset Hammond-muuntajat ovatkin osoittautuneet laadukkaiksi ja suurien valmistuserien ansiosta myös edullisiksi vaihtoehdoiksi instrumentti ja hifi vahvistimiin. Universal sarjan muuntajat ovat hinta-/laatusuhteeltaan käsittämättömän hyviä. Esim. Champ tyylin vahvistin 125CSE, Deluxeen 125E jne. Vinkkinä voin todeta että näitä todellakin löytyy monista $$$-luokan boutique peleistä. Hammond "hi-fi" sarjan muuntajat sopivat tehokkaampiin vahvistimiin. 50W kitaravahvistimeen suositellaan noin 25W hammond muuntajaa ja niin edelleen. Tällöin muuntajien steriilisyys häviää taajuuskaista kapenee. Basso ja urku vahvistimiin käyttäisin vahvistimen tehon mukaista muuntajaa. Näissäkin hammondeissa on hinta-/laatusuhde erinomainen.

Valikoimissamme olevat amerikkalaiset FenderMarshallVox -muuntajat ovat osoittautuneet loistaviksi. Etenkin Fender sarja on hinta-/laatusuhteeltaan erinomainen. Omia valintojani ovat perinteisempiin laitteisiin juuri nämä Fender-kopiomuuntajat ja modernimpiin (ja kaikkiin SE-) vahvistimiin Hammondit.

Kuristimet

Kuristin laadun vaikutus soundiin on vähäinen kunhan arvot ovat halutunlaiset. Hammond tekee erinomaisia kuristimia mihin tahansa putkivahvistimiin.

Verkkomuuntajat

Verkkomuuntajassa on tietysti tärkeintä että se antaa halutun jännitteen ja virran ja kestää vuosikymmeniä. Hammond muuntajat ovat laadukkaita, mutta onko järkeä tuoda kanadasta asti muuntajia kun Suomessa valmistetaan erinomaisia ja edullisempia verkkomuuntajia? Tässä kohdin suosin pääasiassa suomalaista. UralTone web-kaupassa esillä olevat suomessa teetetyt UralTone verkkomuuntajat ovat osoittautuneet vuosien saatossa erittäin laadukkaiksi, turvallisiksi ja kohtuuhintaisiksi vaihtoehdoiksi.

Kytkimet

Verkko-, stand by- ja triodikytkimissä joissa kytkimen yli vaikuttaa pahimmillaan jopa 500VDC jännite on käytettävä laadukkaita kytkimiä. Huonolaatuinen kytkin tuskin aiheuttaa turvallisuus ongelmaa, mutta elinikä on huomattavan lyhyt. Olen käyttänyt standardi "heavy duty" vipukytkimiä edellä mainituissa sovellutuksissa ja huonoimmillaan kytkin on alkanut kiukuttelemaan jo viikon käytön jälkeen. Laadukkaita kytkimiä tekee mm. Marquardt (Saksa), Apem (UK) ja Carling Switch. Näiden kanssa ei ole kertaakaan ollut ongelmia!

Jalkakytkimissä Apem ja Carling tekeleet ovat erittäin laadukkaita, mutta standardi 3PDT (EHX, Fulltone yms) ovat osoittautuneet myös laadukkaiksi.

Liittimet

Liittimissä kolme yleisesti myytävää merkkiä on noussut käytännön kokemuksesta ylitse muiden: NeutrikSwitchcraft ja Cliff. Neutrikin NP2C ja Switchcraft 280 plugit ovat edelleen mielestäni kestävyydessään ja vedonpoistossaan aivan omaa luokkaansa. Mielipide asia kumpia haluaa käyttää. Neutrik vedonpoisto lienee parempi, mutta muutoin Switchcraft tuntuu ja näyttää paremmalta.Switchcraft:a parempia metallisia jakkeja ei ole koskaan tehty. Cliff-muovijakit ovat hinta-/laatusuhteeltaan erinomaisia.

Kaapelit

Kaapelien tyyppi harvoin vaikuttavat soundiin mutta muutoin erot eri materiaalien ja valmistustapojen välillä ovat suuret. Yleisesti kitaravahvistimissa käytetyt tyypit voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: Teflon-, PCV- ja kangaseristeiset kaapelit. PVC-kaapelit ovat edullisimpia ja yleisimpiä. Ihan perustavaran voi sivuuttaa mutta esim. Alpha cables tekee laadukkaita 600V:lle speksattuja PVC kaapeleita ja vielä kohtuu hinnalla. Kangaseristeisiä kaapeleita käytettiin 60-luvulle asti yleisesti, mutta nykyään ne valitaan lähinnä tyyliseikoista (mikä ei ole aina huono kriteeri). Teflon on eristeenä ylivertainen verrattuna kahteen edellä mainittuun. Eriste on käytännössä palamaton ja speksit ovat muutoinkin huikeat. Lisäksi teflon kaapelit ovat yleensä hopeoituja, mikä helpottaa juottamista huomattavasti. Tässä siis pieni yhteenveto eri kaapeleista:

Tyyppi Plussat Miinukset Muut ominaisuudet
Alpha PVC + halpa hinta
+ riittävät speksit (600V, 105 C)
+ helppo kuoria
-Eriste sulaa herkästi juotettaessa
(tosin alpha PVC on keskimääräistä parempaa tässä suhteessa)
Monisäikeinen
Alpha Teflon + Huippuspeksit (600V, 200 C, Military speksattu)
+Helppo juottaa
+Hopeoitu (signaalitiellä hyvä, helppo juottaa)
+Ohut eriste, pysyy hyvin muodossaan
-Hieman korkeampi hinta (silti hyvin kohtuullinen)
-PVC:tä hankalampi kuoria
Monisäikeinen
Kangas eristeinen  kaapeli /
Cloth pushback
+ Ei tarvitse kuoria, siis erittäin helppo käsitellä
+Todella tyylikäs
-Ei virallisesti speksattu
-Ei ole itsestään sammuva
Yksisäikeinen

Kotelot

Hammond valmistaa monenlaisia metallikoteloita putkivahvistimia varten. Nämä ovat halpoja ja kelpaavat hyvin erilaisiin sovelluksiin. Alumiinia (1444-sarja) on huomattavasti helpompi työstää kuin teräspeltiä (1441-sarja), mutta toisaalta peltikotelot ovat hiukan jämäkämpiä ja niiden maalattu pinta on jo valmiiksi siisti, kestävä ja helposti päällemaalattavissa.

Ulkonäkö

Ulkonäköseikat ovat aina mielipideasioita. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan mahdollisimman omaperäisiä ratkaisuja. Jo pelkät tyylikkäät potentiometrin nupit voivat muutta peruslootan houkuttelevan näköiseksi. Halpis chickenhead nuppeja on käytetty jo tarpeeksi...

Tekstejä koteloihin saa tehtyä helposti ns waterslide tai etulevykalvoilla. Kalvoa on niin mustesuihku- kuin lasertulostimillekkin. Idea on lyhyesti seuraava: Piirretään kuva tietokoneella ja tulostetaan se kyseiselle kalvolle. (Muista valita tulostimesta oikea paperin koko ja kalvo tms asetukset.) Leikataan kuva ääriviivoja pitkin (tai niin kuin halutaan) ja laitetaan likoamaan lämpimään veteen. Hetken päästä kalvo-osa irtoaa sidepaperista. Sormella voi hieman  hieroa paperia, mikä saa kalvon irtoamaan nopeammin ja siististi. Tämä jälkeen kalvo lätkästään haluttuun pintaan, esim. vahvistimen etulevyyn, efektikotelon päälle tai vaikka kahvimukin kylkeen, ja annetaan kuivua vuorokausi. Jos kalvon alle jää ilmakuplia pitää ne heti poistaa kevyesti sormella kalvoa hieroen. Lopuksi vielä lakataan päälle kerros tai pari. Ilman lakkapintaa kalvo ei kestä mekaanista rasitusta kovin hyvin.

High End -laitteet

Hi-fi -laitteiden vaatimukset ovat kovin erilaiset  verrattuna kitaravahvistimien maailmaan. Tavoitteena on mahdollisimman värittymätön ja tarkka toisto. Täydellisyys on mahdottomuus eli soundieroja eri komponenttien välillä löytyy ja myös mielipide-eroja näiden paremmuudesta. Kun vertailee eri komponenttien äänellisiä ominaisuuksia keskenään kannattaa pitää mielessä, että ihmisen kuulomuisti on erittäin lyhyt. Eri päivinä tehdyt testit eivät ole luotettavasti  vertailukelpoisia keskenään. Mutta jos joku asia tuntuu paremmalta kuin toinen on se oikea valinta, oli kyse sitten mielikuvasta tai todellisesta erosta. Tärkeintä on että lopputulos miellyttää kuuntelijaa!

Kondensaattorit ja vastukset

Hi-Fi laitteisiin valitsin joko metallikalvo tai 1-2W hiilikalvovastukset. Kumpiakin käytetään $$$-luokan high end -laittessa hyvällä menestyksellä. Jos haetaan vanhaa tyyliä ja soundi niinhiilimassalla on paikkansa, mutta kohina voi olla joissain tapauksissa ongelma. 1-2W hiilikalvovastuksia on erittäin miellyttävä käyttää point-to-point vahvistimissa hieman suuremman koon takia.

Loistavia kondensaattoreita hi-fi puolelle ovat Icel ja Solen Fast -polypropyleenikondensaattorit. Hinta-/laatusuhde on molemmissa ylivertainen. Joskus voi olla järkevää käyttää huippukalliita kondensaattoreita, kuten Jensen paper in oil -konkat, mutta monesti todellisia kuultavia eroja äänessä ei ole verrattuna laadukkaisiin polypropyleenikondensaattoreihin. Jos koko laiteketju on kauttaaltaan erittäin korkeatasoinen, kuuntelutilan akustiikka kunnossa ja kuuntelijalla on tarkka ja "hyväkuntoinen" kuulo ovat erot kuultavissa. Tällöin tarkan hifistin voi olla järkevää sijoittaaJensen-kondensaattoreihin tai muihin kalliisiin mutta mahdollisesti laadukkaampiin osiin.

1-1000pF alueella suosittelen Silver Mica -kondensaattoreita.

Elektrolyyttikondensaattoreissa hi-fi puolella pätee samat laatuvaatimukset kuin kitaravahvistimissakin. Laatu tarkoittaa pidempää käyttöikää ja pienempiä valmistustoleransseja. Saksalaiset F+T -kondensaattorit ovat erittäin korkeatasoisia, mutta myös kohtuuhintaisia valintoja kaikkiin elektroniikan sovelluksiin.

Potentiometrit

Yleiskäyttöön tarkoitetut potentiometrit eivät ole hi-fi laitteisiin sopivia. Etenkään stereopotikoissa ei halpojen potentiometrien toleranssit riitä. Laadukkaita potentiometrejä hi-fi sovelluksiin valmistaa mm Alps, jonka RK27112. -sarja eli "ne siniset 27mm:t" stereo potikat ovat olleet jo pitkään standardi monissa laadukkaissa hi-fi laitteissa. Vaativampi rakentelija valitsee kuitenkin askelvaimentimen, jonka voi rakentaa 2x24 tai 2x24 kiertokytkimistä ja metallikalvovastuksista. Käyttämällä kaukoidässä valmistettuja kytkimiä ja 1% metallikalvovastuksia saa erittäin edullisesti toteutettua huippulaatuisen äänenvoimakkuudensäätimen.

Päätemuuntajat

Eräs kriittisimmistä komponenteista putkivahvistimessa on päätemuuntaja. Hammond mfg tarjoaa laajan valikoiman kohtuuhintaisia päätemuuntajia putkivahvistimiin. Classic Hi-Fi -sarjan muuntajat riittävät vaativankin rakentelijan projektiin, mutta "universal" -sarja kelpaa lähinnä budjettihifiiin. Kohtuullinen hinta pystytään saavuttamaan korkeiden valmistuserien ansiosta. Vaikka monet vieroksuvat näitä muuntajia edullisen hinnan ja yleisen saatavuuden vuoksi saa näillä taatusti tehtyä täysin high end tasoista ääntä. Hintavia mutta Hammondia vielä laadukkaampia päätemuuntajia valmistaa mm englantilainen Sowter ja ruotsalainen Lundahl. Näitä voi tiedustella suoraan valmistajalta.

Kaapelit

Kts. Kitaravahvistimien kaapelit osio.

Oma valintani High End -vahvistimissa on ehdottomasti Teflon-kaapelit. Niiden ominaisuudet ovat huippuluokkaa ja jos joku kuulee näiden äänenlaadussa eroja niin teflon kaapeli on tässäkin suhteessa paras!

Kotelot

Hammond valmistaa menlaisia metallikoteloita putkivahvistimia varten. Nämä ovat halpoja ja kelpaavat monenlaisiin sovelluksiin. Jos omistaa hieman välineitä voi kotelon tehdä alumiinilevystä itsekkin kohtuullisen helposti. Edullisin paikka hankkia metallilevyjä on paikalliset romuttamot. Näissä vieraillessa kannattaa jättää kraka kotiin tai hinta moninkertaistuu hetkessä... Jalopuista saa tehtyä hienoa reunoja perinteiseen hi-fi tyyliin. Alumiinia ja öljyttyä puuta yhdistelemällä saa rakennettua todella näyttäviä kokonaisuuksia.Omaperäisyys on aina valttia!

Kitaraefektipedaalit

Kitarapedaalien rakennus on loistava tapa aloittaa elektroniikkaharrastus. Rakentelu on halpaa eikä vaaraa sähköiskuista ole. Komponenttivalinnoissa krittisimmät osat ovat liittimet, kytkimet ja potentiometrit.

Vastukset ja kondensaattorit

0,5-0,6W metalli- ja hiilikalvovastukset ovat oikea valinta kitaefekteihin. Tärkeä ominaisuus on pieni koko. Tehovastuksia harvoin tarvitaan. Autenttisiin vintage laitteisiin (Fuzz Face tms) hiilimassavastukset sopivat.

Kondensaattoreissa niin ikään pieni koko on välttämättömyys. Perinteiset mutaman sentin polyesterikonkat ovat aina toimineet hienosti kitaraefekteissä. Monet ovat todenneet kalliimpien polypropyleeni yms -kondensaattoreiden kuulostavan liian steriililtä. Yli 1uF:n konkissa käytetään yleensä elektrolyttikondensaattoreita. Efekteihin valitaan normaalisti perus 25-60V:n pystyelkot. Mitä pienempi jännitekesto sitä pienempi myös kondensaattorin fyysinen koko on. Alle 1nF (=1000pF) kondensaattoreissa käytetään yleensä keraamisia kondensaattoreita eli kerkoja.

Potentiometrit

Koska pedaalit saavat aikamoista kyytiä lattialla pitää potikat olla mekaanisesti kestäviä. Alphan 16mm:t ovat pieniä ja hyväksi havaittuja potikoita jotka ovatkin löytäneet tiensä lukuisiin boutique -luokan pedaaleihin.

Kytkimet

Jalkakytkin joutuu erittäin kovalle rasitukselle, joten syytä onkin valita laadukas kytkin. Apem ja Carling tekevät loistavia DPDT kytkimiä ja jos tarvitaan 3PDT kytkin niin standardi 3PDT kytkin toimii hienosti. Samaa kytkintä käytetään mm monissa Electro Harmonix ja Fulltone pedaaleissa. Apem tekee myös loistavia minivipukytkimiä, joita voi suositella niin hi-fi laitteisiin kuin kitaraefektipedaaleihin.

Liittimet

Pedaaleihin valitsisin ehdottomasti aina Switchcraft metallijakit! Ne tuntuvat kestävän ikuisuuden, toisin kuin halvemmat taiwan/kiina tms kopiot. Mikä voi olla raivostuttavampaa kuin pätkivä liitin tai reistaileva jalkakytkin kesken tärkeän keikan tai studio session?

Kaapelit

Kitaraefekteissä ei kaapelien suhteen ole kovin suuria vaatimuksia. Ohuehkot 0.22mm  PVC-kaapelit kelpaavat hyvin ja ovat halpoja.

Kotelot

Efektipedaalit pitää koteloida metallikoteloon häiriöiden välttämiseksi. Edullinen, kestävä ja tyylikäs vaihtoehto on valualumiinikotelo, joita löytyy eri valmistajilta kattava valikoima. Kts myös muut osiot.

Kytkentäalusta

Kitaraefektit kootaan käytännössä aina piirilevylle. Point-to-point kytkentä voi olla järkevä jos kyseessä on muutaman komponentin boosteri tms, mutta muutoin piirilevy on ainut oikea tapa. Jos ei halua tai uskalla ryhtyä syövyttelemään omia levyjä voi käyttää ns verolevyä.

Kuitenkin jos aiot tehdä usemman kuin yhden laitteen suosittelen opettelemaan piirilevyn tekemisen. Se ei nimittäin ole vaikea ja kotikonsteinkin saa tehty ammattitasoista jälkeä. Jos harrastus on pientä ei liene järkevää hankkia UV-valoituslaitteistoja. Piirilevyn tekemistä valoittamalla löytyy runsaasti infoa interneistä myös suomen kielellä. Yhtä hyvään tulokseen päästään kuitenkin ilman kalliita tai isotöisiä laitteistoja. Amerikkalainen Techniks valmistaa ns Press-N-Peel Blue lämpösiirtokalvoja joilla piirilevyn tekeminen on todella helppoa. Englannin kieliset ohjeet löytyvät heidänkotisivuiltaan. Tarvitset blankkoa piirilevyä, Press-N-Peel blue kalvon ja silitysraudan. Syövyttäminen onnistuu parhaiten joko ferrikloridilla tai natriumpersulffaatilla. Jälkimmäistä on erittäin paljon siistimpää käyttää, mutta on myös hieman kalliimpaa. Tällä menetelmällä saa tehtyä täysin pro-tasoisen levyn muutamassa hetkessä.

Mikko Kankaanpää
UralTone amplification Oy 2007