Lyijytön ja lyijyllinen tina vahvistinrakentelussa

Millä tavalla näiden kahden eri juotostinan koostumukset tulevat esiin tinatessa? Onko näissä suuria eroja jos ei oteta paksuutta huomioon?

Lyijytöntä saa käyttää kaikissa juotostöissä ja lyijyllistä vain rajoitusti. (Rohs direktiivi) Molemmat on yhtä hyviä käytännössä mutta lyijytön vaatii hieman kuumemman lämpötilan juotettaessa eli on vaikeampi juottaa.

Näitä kahta ei suositella sotkettavan.

Minusta lyijyttömiä tinoja on turhaan haukuttu, en ole huomannut että ominaisuudet olisivat oleellisesti erilaiset kitaravahvistimien tai -efektien maailmassa. Kaikki ympäristön jätekuormaa pienentävät säädökset ovat mielestäni tervetulleita.

2 vastausta artikkeliin ”Lyijytön ja lyijyllinen tina vahvistinrakentelussa”

  • Miksi sitten kaikki tehdasvalmisteiset vahvistimet hajoavat nykyään parin vuoden sisällä ostamisesta?
    Siis ne kesti aiemmin kauemmin, ja kun tämä ROHS säädös tuli, niin kaikki vehkeet hajoaa. 20 vuotta vanhat vehkeet kestää ongelmitta. Esim Mesa Boogie jonka luulis olevan laadukas, samoin kuin Engl, niin varmaan kaikki vehkeet tarttee tinata hetken päästä jostain kohtaa.
    Onko se vaan laatuongelma, vaiko johtuuko heikommasta tinasta?

    Mielestäni myös kannattaisi enemmän panostaa ympäristöasioissa laatuun, kuin johonkin tinaan. Kun tehdään ja myydään halvalla, niin laitteita ei kannata korjata. Ne päätyvät roskiksiin. Tukun/kauppiaan on edullisempaa antaa tilalle uusi vahvistin kuin korjauttaa halpis vaffari kuntoon.
    Tinasäädöksellä ei luontoa suojella, vaan päin vastoin.

    Tästä on omakohtaista kokemusta.

    Vastaa
  • Nykyään tehdään sekä hyvää laatua että huonoa. Huono ei kestä ja usein syy kustannussäästöt valmistusvaiheessa. Ihmiset ostavat halpaa kertakäyttötavaraa ja siksi niitä tehdään. Jos ihmiset satsaisivat laatuun siihen myös valmistajat satsaisivat. Valinta on asiakkaan.

    Minusta käytetyllä tinatyypillä ei ole juurikaan tekemistä laitteen laadun kanssa mutta olen samaa mieltä siitä että pitäisi satsata korjausystävällisiin laatulaitteisiin. Laiella ja standardeilla on vain vaikea määrätä tuottajia tekemään laadukkaita laitteita. Tietysti voitaisiin määrät esim. 5 vuoden takuu kaikille myytäville tuotteille.

    Kannattaa muistaa ettei se vanha laadukas Fender ollut aikoinaan lainkaan halpa. Useimmilla suomalaisilla ei ollut varaa ostaa 50-60 -luvulla Fender kitaravahvistinta. Toisin on nykyään, lähes jokaisella suomalaisella on varaa ostaa erittäin laadukas käsintehty kitaravahvistin. Kyse on vain siitä mihin käyttää rahansa - taulutelevisioon, Iphoneen, autoon vai soitinlaitteisiin.

    Vastaa
Vastaa

Post your comment

UralTone verkkokauppa